Tuotewiki:Tietolähteet
Tuotewiki
Tälle sivulle kerätään lista hyödyllisistä tietolähteistä. Tarkoituksena on siis helpottaa faktatietojen löytäminen tuotesivuja kirjoittaessa. Kun lähteitä kertyy, ne olisi hyvä järjestää tuoteryhmäkohtaisesti, mutta linkkejä on toistaiseksi niin vähän että tämä ei ole tarpeellista.
[muokkaa] Yleistä
Uutta tuotesivua kirjoitettaessa kannattaa katsoa jo olemassaolevien tuotesivujen viiteluetteloita. Erityisesti tuotetta lähellä olevien muiden tuotteiden viiteluettelot sisältävät usein hyödyllisiä linkkejä.
Google on myös kätevä tapa etsiä informaatiota, samoin Wikipediasta löytyy usein aiheeseen liittyvää tietoa. Näitä lähteitä käytettäessa kannattaa myös etsiä englanniksi, mikäli tuotetta myydään muuallakin kuin Suomessa.
[muokkaa] Kuva
Kuvien käytössä pitää olla varovainen tekijänoikeuksien kanssa. Turvallisin vaihtoehto on itse ottaa tuotteesta kuva (ja mainita tämä kuvan sivulla). Netistä voi ottaa kuvia käyttöön kunhan varmistuu siitä että kuvan käyttäminen Tuotewikissä ei riko tekijänoikeuksia. Käytämme samoja sääntöjä kuin Wikipedia, joten kunnes nämä säännöt on saatu Tuotewikiin kirjoitettua kannattaa tarkistaa säännöt sieltä.
[muokkaa] Ravintosisältö
Yleensä pakkauksessa on kohtuullisen hyvät tiedot ravintosisällöstä sekä säilyvyydestä. Nämä tiedot voi aika lailla suoraan kopioida sieltä. Kuitenkin esim vihannesten kohdalla pakkauksissa ei ole näitä tietoja.
[muokkaa] Elintarvikkeiden lisäaineet
Lisäaineet ilmoitetaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ainesosaluettelossa käyttötarkoitusta osoittavan ryhmänimen lisäksi lisäaineen nimellä tai numerotunnuksella, E-koodilla. Esimerkiksi: säilöntäaine (sorbiinihappo) tai säilöntäaine (E200).
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisee E-koodiavainvihkosta lisäaineiden lukemisen avuksi.
[muokkaa] Kulutus
[muokkaa] Tuotanto ja ympäristövaikutukset
Tuotannosta ja ympäristövaikutuksista on yleensä huomattavasti vaikeampaa löytää hyvät tiedot. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö tietoja olisi olemassa.
Ihannetapauksessa tuotteelle löytyy suoraan kokonaiskuormitus eri ympäristöindikaattoreilla. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että tietoja joutuu kaivelemaan erilaisista lähteistä. Silloin kannattaa keskittyä vain tärkeimpiin ympäristöön vaikuttaviin tekijöihin ylenmääräisen työn välttämiseksi. Elintarvikkeiden kohdalla voidaan esimerkiksi sanoa, että suurin osa ympäristövaikutuksista johtuu lannoituksesta, kalkituksesta ja sähkön sekä lämmön käytöstä. Kannattaa huomioida myös lihatuotteiden kasvatuksessa tarvittu rehu. Myös kuljetukset voivat olla tärkeä tekijä, jos niihin liittyy esim. pitkiä maakuljetuksia tai lentämistä.
Ympäristövaikutuksissa kannattaa keskittyä oman näkemyksen mukaan tärkeimpiin vaikutuksiin, eikä kaikkea tarvitse saada selville heti.
Alla on joitakin hyödyllisiä linkkejä:
- MIPS-lukuja yleisesti
- Elintarvikkeiden MIPS-lukuja
- Lisää MIPS_lukuja
- Miten syödä ympäristöä säästäen? (MTTn tiedote)
- Foodchain-hankkeen ja sen tulosten kuvaus (MTTn sivuilla)
- Tutkimus kalatuotteiden elinkaaresta
- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Kuluttajatutkimuskeskus selvittävät yhteistyössä elintarvikealan yritysten kanssa, mitä vastuullisuus tarkoittaa ja miten sitä voi mitata. - Hankkeen blogi
- Tuotteiden ilmastovaikutuksista kertovat merkit Suomen ympäristökeskuksen selvitys hallituksen hallituksen tulevaisuusselontekoa varten.
Defralla on tiettyjen tuotteiden ympäristövaikutuksista menossa selvityshankkeet:
[muokkaa] Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki (carbon footprint) on tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana tuottaman hiilidioksidin (CO2) ja muiden kasvihuonekaasujen kokonaismäärä, jota mitataan hiilidioksidipäästöinä. Parhaillaan on meneillään useita tutkimuksia, joissa lasketaan mm. elintarvikkeiden, tavallisten kulutustavaroiden ja eri energiamuotojen ilmastovaikutuksia. Joidenkin tuotteiden tuoteselostuksissa kerrotaan jo seikkaperäisesti niiden ilmastovaikutuksista.
- Helsingin Sanomien juttu (8.5.2008) ruuan hiilijalanjäljestä
- Carbontrustin raportti hiilijalanjäljestä tuotantoketjussa
- Wikipedian artikkeli hiilijalanjäljestä
[muokkaa] Vesijalanjälki
Piilovesi tarkoittaa tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana kulutettua vesimäärää. Esimerkiksi kahvikupillisen (125 ml) piilovesimäärä on 140 litraa. Suurin osa piilovedestä on kulunut juomaan vaaditun 7-8 g kahvigramman kasvatukseen ja prosessointiin. Piiloveden määrä riippuu tuotteen lisäksi maantieteellisistä olosuhteista sekä viljely- ja tuotantotekniikoista. Kahvin tapauksessa piilovesimäärät voivat vaihdella, koska joillain alueilla kasteluvettä tarvitaan haihdunnan takia enemmän kuin muualla, tai koska raakakahvia voidaan käsitellä joko kuiva- tai märkämenetelmällä.[1]
