Peruna
Tuotewiki
| Peruna | |
 | |
| Ravintosisältö[1]
100 g
| |
| Energia (kJ) | 264 kJ |
| Energia (kcal) | 63 kcal |
| Proteiini | 1,6 g |
| Rasva | 0,2 g |
| Hiilihydraatti | 13,2 g |
| Kuitu | 0,9 g |
| C-vitamiini | 8,5 mg mg |
[muokkaa] Käyttö
Perunaa viljellään ruuaksi sekä tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi
Suomalaiset käyttävät perunaa noin 61 kg/hlö/v. Tämä on Euroopassa pienimpiä lukuja, mutta johtuu myös siitä, että muualla perunalastuja syödään hyvin merkittäviä määriä.lähde?
Peruna voidaan kypsentää pieneksi pilkottuna, jolloin se valmistuu nopeasti. Kiinteitä ja jauhoisia perunoita käytetään eri tarkoituksiin.
[muokkaa] Säilyvyys
[muokkaa] Ravintosisältö
Peruna sopii seuraaviin erityisruokavalioihin: gluteeniton, kolesteroliton, lakto-ovo-vegetaarinen, laktoositon, laktovegetaarinen, maidoton, rasvaton, vegaaninen, vähäkolesterolinen, vähärasvainen. [2]
[muokkaa] Terveysvaikutukset
Peruna sisältää paljon tärkkelystä. Kuorissa on paljon hivenaineita.
[muokkaa] Tuotanto
[muokkaa] Viljely
Peruna istutetaan toukokuussa ja sato korjataan syyskuun lopussa. Kasvuaikaa lyhennetään siten, että mukuloita idätetään ennen istutusta. Idätetyt siemenperunat istutetaan vakoihin toukokuussa. Samalla lannoitetaan perunapelto.
Kesän aikana perunavakoja mullataan. Se tarkoittaa sitä, että penkkiä suurennetaan, jotta multa peittäisi kehittyvät mukulat ja ne pysyisivät valolta suojassa. Valossa mukulat vihertyvät ja niihin kertyy solaniinia, mikä tekee mukuloista syötäväksi kelpaamattomia.
Kuivina kesinä perunaa sadetetaan eli kastellaan. Perunat nostetaan syyskuussa. Jos perunat nostetaan myöhemmin syksyllä, kun lämpötila on alle 10° C, perunat kolhiintuvat helposti.
Perunasadon voivat vaarantaa kevään hallat ja kasvitaudit, jotka vaivaavat etenkin sateisina kesinä. [3]
[muokkaa] Vedenkulutus
Suomalaisen perunan kasvatuksessa kuluu vettä keskimäärin 143 m3/tonni.[1]
[muokkaa] Energiankulutus
[muokkaa] Materiaalipanos
Kotimaisen ruokaperunan luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR) on 2 kg/kg eli yhden kotimaisen perunakilon tuottamiseen kuluu 2 kg uusiutumattomia ja uusiutuvia luonnonvaroja. Lisäksi vettä kuluu 52 kg ja ilmaa 0,016 kg yhtä tuotettua perunakiloa kohti. [2]
[muokkaa] Perunatuotannon tulevaisuus
Perunaa pidetään tulevaisuuden ruokana maailmassa, sillä perunaa voidaan kasvattaa tehokkaammin kuin maissia, vehnää ja riisiä. YK:n järjestämässä konferenssissa Perussa pohditaan parhaillaan, miten perunanviljelyä voitaisiin entisestään lisätä erityisesti maailman köyhimmissä maissa. Tänä vuonna vietetään YK:n kansainvälistä perunavuotta.
Perussa hallitus pyrkii jo vähentämään kalliin vehnän tuontia ja kannustaa ihmisiä syömään leipää, johon on käytetty perunajauhoja. Myös esimerkiksi Kiinassa arvellaan perunanviljelyn lisääntyvän entisestään. Perunaa kasvatetaan yli sadassa maassa.
Perunan kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti kehitysmaissa, joissa viljellään jo yli puolet maailman perunasadosta. Perunaa on kehitysmaissakin helppo viljellä, ja siitä saa suhteellisen hyvin energiaa. Lisäksi viljan hinta nousee maailmanmarkkinoilla.[4][5]
[muokkaa] Reseptit
- RESEPTI 1
- RESEPTI 2
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Chapagain, A.K. and Hoekstra, A.Y.: ‘Water footprints of nations’, Value of Water Research Report Series No. 16 UNESCO-IHE, Delft, the Netherlands. Viitattu 14. helmikuuta 2008.
- ↑ KotiMIPS Elintarvikkeet Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 25.07.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Peruna wikipediassa
