Maapähkinä
Tuotewiki
| Maapähkinä | ||||||||||||||
 | ||||||||||||||
| ||||||||||||||
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Maapähkinä (Arachis hypogaea) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvi. Maapähkinän alkuperäiset kasvualueet ovat Etelä- ja Keski-Amerikka sekä Meksiko. Kyseessä on jokavuotinen kasvi, joka kasvaa 30–50 cm korkeaksi. Kukat ovat muodoltaan hernekasveille tyypillisiä ja väriltään keltaisia. Kukkimisen jälkeen varsi laskeutuu vähitellen maan tasalle, ja palot alkavat kehittyä maanpinnan alla. Yhdessä palossa on 1–3 hernettä ("pähkinää").
[1]
[muokkaa] Käyttö
Maapähkinöitä voidaan syödä sellaisenaan tai paahdettuina. Malissa, kuten muissakin Länsi-Afrikan maissa, syödään paljon riisin kanssa maapähkinävoista valmistettua kastiketta (sauce de l´arachide, tigadèguèna). Maapähkinöistä voidaan tehdä myös maapähkinävoita ja maapähkinäöljyä. Jälkimmäistä käytetään ruoanlaiton lisäksi saippuan valmistukseen.
Malissa on helppo löytää katujen varsilta naposteltavaksi eri tavoin valmistettuja maapähkinöitä. Pähkinöitä voi ostaa kovan kuorensa kanssa tuoreena tai paahdettuina tai auringossa kuivattuina. Kuorittuina niitä voi ostaa lisäksi paahdettuna pannulla tai tuhkassa maassa. Tällöin niillä on yleensä vielä ohut punainen kuori. Pähkinöitä voi ostaa myös kokonaan ilman kuorta. Siinä tapauksessa valittavana on suolattu ja sokerinen vaihtoehto.
[muokkaa] Säilyvyys
Maapähkinöiden säilymisen parantamiseksi ne kuivataan auringossa. Kuivattuina maapähkinät voivat säilyä vuoden, jopa pidempään. Kuivattuina tai paahdettuina pähkinät säilyvät paremmin, tuoreina niitä liian pitkään säilytettyinä vaanii homevaara.
[muokkaa] Tuotteen alkuperä
Maapähkinöitä viljellään nykyisin ympäri maailmaa. Suurimpia maapähkinöiden tuottaja- ja viejämaita ovat Yhdysvallat, Argentiina, Sudan, Senegal ja Brasilia. Kaikkein suurimmat tuottajamaat ovat kuitenkin Intia ja Kiina, joiden maapähkinöistä suurin osa menee kotimaiseen käyttöön. [2]
[muokkaa] Terveysvaikutukset
Maapähkinät ovat tärkeä proteiinin lähde. Lisäksi ne sisältävät terveysvaikutteisia antioksidantteja.
Maapähkinöiden viljelyssä yksi ongelma on aflatoxiini-nimisen karsinogeenin esiintyminen. Sitä voi löytyä huonompilaatuisista maapähkinälajikkeista, jotka ovat altistuneet homeelle. Aflatoxiinin löytymisestä johtuen maapähkinöiden viljely Malissa on vähentynyt. Myös maailmanmarkkinahintojen laskeminen on vähentänyt maapähkinöiden viljelemisen houkuttelevuutta. Pähkinöiden säilömisessä saatetaan käyttää lisäksi voimakkaita säilöntäaineita, jotka saattavat väärin käytettyinä olla haitallisia ihmisille.
[muokkaa] Ympäristövaikutukset
Palkokasvit pystyvät yhteistyössä bakteerien kanssa sitomaan ilmakehän typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Tämän vuoksi ne eivät tarvitse typpilannoitusta. Ne jättävät maahan typpeä seuraavaakin kasvia varten ja niiden voimakas juuristo myös parantaa maan rakennetta. [3]
Maapähkinöiden viennissä ympäristöhaittoja aiheutuu kuljetuksista sekä pähkinöiden prosessoinnista. Pähkinät viedään Malista kuorineen ja ne prosessoidaan ulkomailla tehtaissa lähinnä suolapähkinöiksi, tavallisiksi pähkinöiksi tai maapähkinävoiksi. Malissa prosessointi suoritetaan pääosin käsityönä, tosin myllyt käyttävät dieseliä polttoaineenaan pähkinävoin valmistamisessa.
Maapähkinöiden kuoria on mahdollista käyttää energiantuotantoon tekemällä niistä pellettejä muun jätemaatalousmateriaalin kanssa. Malissa tätä toteutetaan ainakin pienessä mittakaavassa.
[muokkaa] Tuotanto
Maapähkinöiden viljely ajoittuu Malissa sadekauteen, joka kestää suurin piirtein Suomen kesäkuukausien ajan. Ennen varsinaista sadekautta Malin vehreimmällä alueella Sikassossa ensimmäiset sateet mahdollistavat maapähkinöiden viljelyn usein jo toukokuun alussa. Ensimmäinen sato saattaakin olla myynnissä jo heinäkuun lopussa. Suurin osa maapähkinöistä viljellään varsinaisen sadekauden aikana kesä-heinäkuussa ja sato korjataan loka-marraskuussa.
Maapähkinöiden laajamittainen viljely sai alkunsa ranskalaisen siirtomaahallinnon aikana. Ranskalaisten ideana oli tehdä Senegalista pähkinänviljelyalue, Malista puuvillan viljelyalue ja Norsunluurannikosta kaakaon viljelyalue. Maapähkinöitä voidaan viljellä köyhemmällä maaperällä kuin esimerkiksi hirssiä ja muita viljoja. Tämä johtuu maapähkinöiden ominaisuudesta tuottaa typpeä maaperään.
[muokkaa] Työ ja sen tekijät
Maapähkinöitä viljellään Malissa omaan käyttöön ja myyntiin. Tuotetta viljelevät niin naiset kuin miehetkin. Viljelijöistä reilu puolet on naisia. Maapähkinöitä viljellään koko maassa, tosin ihan pohjoisessa (Kidalin, Gaon ja Timbuktun alueet) olot ovat maapähkinöillekin melkein liian ankarat ja viljely on paljon vähäisempää. Eniten maapähkinöitä viljellään Kayesin alueella Malin lounaisosassa. Maapähkinöiden kypsymisaika on 90-150 päivää.
[muokkaa] Reseptit
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maapähkinä Wikipedia. Viitattu 30.04.2008.
- ↑ Peanut Wikipedia. Viitattu 30.04.2008.
- ↑ Finnfood oppimateriaali: nurmiheinät ja palkokasvit Finnfood. Viitattu 30.04.2008.
