Liha
Tuotewiki
| liha | |
| Ravintosisältö
g
| |
| Energia (kJ) | kJ kJ |
| Energia (kcal) | kcal kcal |
| Proteiini | g g |
| Rasva | g g |
| Hiilihydraatti | g g |
| Kuitu | g g |
| C-vitamiini | mg mg |
[muokkaa] Säilyvyys
[muokkaa] Ravintosisältö
[muokkaa] Terveysvaikutukset
[muokkaa] Tuotanto
[muokkaa] Lihansyönnin ympäristövaikutukset
[muokkaa] Lihansyönnin keskimääräinen ilmastokuorma
Keskivertosuomalaisen päivittäinen lihankulutus (200 grammaa lihaa) tuottaa arviolta 1,872 kiloa CO2-ekv kasvihuonekaasuja, mikä vastaa noin 39 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Oletuksena on, että 49 % kulutetusta lihasta on sikaa, 27 % nautaa ja 23 % siipikarjanlihaa. Päivittäinen keskivertokulutus sisältää myös makkaroiden sisältämän lihan.[1]
[muokkaa] Sianlihan ilmastokuorma
Kypsentämättömän 90-grammaisen porsaanleikkeen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta 653 grammaa CO2-ekv, mikä vastaa noin 14 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskelma sisältää teurastamon, jakelun ja vähittäiskaupan arvioidut päästöt 850 grammaa CO2-ekv/lihakilo.[1]
[muokkaa] Naudanlihan ilmastokuorma
Kypsentämättömän 90-grammaisen naudanlihapihvin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta 1,517 kiloa CO2-ekv, mikä vastaa noin 31 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskelma sisältää teurastamon, jakelun ja vähittäiskaupan arvioidut päästöt 850 grammaa CO2-ekv/lihakilo.[2]
[muokkaa] Siipikarjanlihan ilmastokuorma
Kypsentämättömän 90-grammaisen siipikarjaliha-annoksen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta 491 grammaa CO2-ekv, mikä vastaa noin 10 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskelma sisältää teurastamon, jakelun ja vähittäiskaupan arvioidut päästöt 850 grammaa CO2-ekv/lihakilo.[2]
[muokkaa] Lampaanlihan ilmastokuorma
Kypsentämättömän 90-grammaisen lampaanliha-annoksen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta 1,607 kiloa CO2-ekv, mikä vastaa noin 33 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskelma sisältää teurastamon, jakelun ja vähittäiskaupan arvioidut päästöt 850 grammaa CO2-ekv/lihakilo.[2]
[muokkaa] lihansyönnin ilmastovaikutus
Keskivertosuomalaisen päivittäinen lihankulutus (200 grammaa lihaa) tuottaa arviolta 1,872 kiloa CO2-ekv kasvihuonekaasuja, mikä vastaa noin 39 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Oletuksena on, että 49 % kulutetusta lihasta on sikaa, 27 % nautaa ja 23 % siipikarjanlihaa. Päivittäinen keskivertokulutus sisältää myös makkaroiden sisältämän lihan.
[muokkaa] Materiaalipanos
Kotimaisen naudanlihan luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR) on 46 kg/kg, eli yhden lihakilon tuottamiseen kuluu 46 kiloa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Vastaava luku sianlihalle on 21 kg ja siipikarjan lihalle (broileri) 13 kg. [3]
[muokkaa] Energiankulutus
[muokkaa] Työ ja sen tekijät
[muokkaa] Reseptit
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Williams, A.G., Audsley, E. and Sandars, D.L: Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. Main report. Defra Research Project IS0 205. Bedford: Cranfield University & Defra. 2006. SEKÄ Seppälä, Jyri, Ilmo Mäenpää, Sirkka Koskela, Tuomas Mattila, Ari Nissinen, Juha-Matti Katajajuuri, Tiina Härmä, Marja-Riitta Korhonen, Merja Saarinen ja Yrjö Virtanen: 2009: Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen Ympäristö 20/2009. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108589&lan=fi
- ↑ 2,0 2,1 2,2
- ↑ KotiMIPS Elintarvikkeet Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 25.07.2008.
