Kurkku, kotimainen

Tuotewiki

Kurkku

Ravintosisältö 100 g Energia (kJ) 40 kJ Energia (kcal) 10 kcal Proteiini 0,6 g Rasva 0,1 g Hiilihydraatti 1,4 g Kuitu 0,7 g C-vitamiini 8 mg

[muokkaa] Käyttö

Kurkkuja käytetään useimmiten tuoreina, esim. pilkottuina salaateissa. Niistä voidaan myös valmistaa etikka-/suolakurkkuja. Katso ohjeet alla kohdasta reseptit.

[muokkaa] Säilyvyys

Tuoreet kurkut säilyvät viileässä muutamasta päivästä noin viikkoon.^[1]. Kurkkua voi säilyttää tomaatin tavoin myös huoneenlämmössä.

[muokkaa] Ravintosisältö

Vaikka vähemmän ravintopitoista kuin monet muut kasvikset, tuore kurkku sisältää kuitenkin jonkun verran C- ja K-vitamiinia sekä kaliumia, ja lisäksi pienemmässä määrin kuitua, A ja B6-vitamiinia, sekä erilaisia mineraaleja.^[2][3]

[muokkaa] Terveysvaikutukset

Kurkku edistää suolen toimintaa, hiusten kasvua sekä ehkäisee kynsien haurastumista.^[4]

[muokkaa] Tuotanto

Suomessa tuotettiin vuonna 2004 noin 31 miljoonaa kiloa kurkkua 75,6 hehtaarin alalla. Viljelyalasta noin 20 hehtaaria oli ympärivuotisessa viljelyssä. Keskimääräinen sato kurkuntuotannossa vuonna 2004 oli 41 kg/m2. (Puutarhayritysrekisteri 2005.)

Kasvihuonekurkun kasvatus etenee eri puutarhoissa hyvin samankaltaisesti. Käytössä on kaksi eri viljelymenetelmää: sateenvarjoleikkaus ja alaslasku. Vuodenajan mukaan kurkun tuotantotavat voidaan jakaa ympärivuotiseen viljelyyn, perinteiseen viljelyyn ja kausiviljelyyn. Eroja puutarhojen välillä löytyy käytetyissä tuotantopanosten määrissä, tekovalotuksessa ja kasvihuoneiden lämmityksessä. Suurin osa puutarhoista ostaa kurkuntaimet taimikasvatukseen erikoistuneilta viljelmiltä. Osa tarhoista kasvattaa taimensa itse.^[5]

[muokkaa] Energiankulutus

Avomaakurkku vaatii verrattain vähän energiaa, eli tarkemmin sanottuna keskimäärin 5,7 MJ/kg.^[6] Tämä energiantarve muodostuu lähinnä lannoitteista, kalkituksesta ja kuljetuksesta.

Talvella kasvihuoneessa viljelty kurkku taas vaatii selvästi enemmän energiaa, keskimäärin noin 90 MJ/kg.^[5] Ylivoimaisesti suurin osa käytetystä energiasta menee kasvihuoneiden lämmittämiseen. Tällöin lopullisissa ympäristövaikutuksissa sähkön- ja lämmöntuotannon tavat näyttelevät merkittävää roolia. Suurin osa Suomen kasvihuoneista lämpiää öljyllä.

[muokkaa] Materiaalipanos

Kasvihuonekurkun luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR) on 8 kg/kg, eli yhden kurkkukilon tuottamiseen kuluu 8 kiloa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Ympärivuotisen kurkun TMR on 15 kg/kg. ^[7]

[muokkaa] Työ ja sen tekijät

Kotimaisia vihanneksia tuottavat monet pienet tilat ympäri Suomea. Lisäksi myös suurtuotantoa harjoitetaan, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa kuin muualla Euroopassa. EU ja Suomen hallitus maksaa tukia jotta (a) perinteistä viljelyä voitaisiin jatkossakin harjoittaa Suomessa, ja pitää maaseutu asutettuna ja (b) näin ollen varmistettaisiin ruokahuolto myös kriisitilanteessa.

[muokkaa] Tuotannon tulevaisuus

Hollannissa on lähdetty kehittämään ns. suljettuja kasvihuoneita. Lämpöä voi varastoida ottaen huomioon vuorokausivaihtelut. Tästä seuraa nopeasti se, että kasvihuoneet pystyvät myymään energiaa ulos.

Myös suomalaistutkijat ovat kehittäneet yksinkertaista ja energiaa säästeliäästi kuluttavaa jäähdytysmenetelmää, joka mahdollistaa täysin suljetut kasvihuoneet. Niitä odotetaan etenkin ruokakasvien viljelyyn.

Kurkuissa ja tomaateissa ei riitä kauneus, tarvitaan myös painoa. Sitä tavoitellaan lisäämällä ilmaan hiilidioksidia. Kun ilma kierrätetään, kaasu ei pääse karkuun vaan pysyy täyttämässä tehtäväänsä, kerryttämässä kiloja.

Suljettua kasvihuonetta testataan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Piikkiössä. Ilma on miellyttävän viileä. Huoneen peräseinässä pyörii imuri, joka vetää ilmaa sisäänsä. Ylhäällä katonrajassa on muovitunneli, jonka kautta ilma palaa takaisin jäähtyneenä ja kuivana. Järjestelmän konehuonetta vieraalle ei näytetä, ja muutenkin kehittäjät vaikenevat jäähdytystekniikan yksityiskohdista.

– Kesän kurkkusato oli tässä huoneessa merkittävästi suurempi kuin vertailuosastossa, sanoo professori Risto Tahvonen, joka johtaa MTT:n puutarhatuotannon tutkimusta. – Kun kaikki kasvihuoneessa saadaan pelaamaan yhteen, sato lähentelee teoreettista maksimiaan, Tahvonen jatkaa. Tähän päästään, kun viljelijät voivat valita optimaalisen kasvualustan, lannoituksen, lämpötilan, kosteuden, hiilidioksidipitoisuuden ja valaistuksen.^[8]

[muokkaa] Kotimainen kasvihuonetuotanto

Suomalaisten kasvihuonevihannesten ekologisuutta puoltaa ennenkaikkea biologinen torjunta; muualla käytetään varsin runsaasti torjunta-aineita. Meillä tuholais- ja tautikannat ovat vielä ilmastonkin vuoksi olleet melko hyvin kurissa, mutta muutosta siihen varmasti tulee. Vaikka tuotanto tarvitsee runsaasti energiaa talvella, se on erittäin tehokasta verrattuna Etelä-Eurooppaan. Ja jos ajatellaan, että kotimaisen uusiutuvan energian käyttö on ekologista verrattuna öljyyn, niin siinä olemme paremmassa asemassa runsaine metsävaroinemme verrattuna Keski-Eurooppaan. (Tällä hetkellä suurin osa Suomen kasvihuoneista lämpiää kuitenkin öljyllä, joka on fossiilinen polttoaine.) Kesällä valoa ja lämpöä kyllä riittää. Länsieurooppalaisiin tuotteisiin tulee kalliimmat rahdit mukaan, tosin tekevät kotimaiset vihannekset Suomessakin aika matkoja, kuten havaittiin. Mutta jos lähivihannesajattelu olisi kaupan rakenteissa mahdollista, puoltaisi se kotimaista tuotantoa.

[muokkaa] Ulkomainen kasvihuonetuotanto

Kuljetus lisää vain vähän ulkomaisten tuotteiden ekologista jalanjälkeä, koska lentokuljetuksista on luovuttu. Esimerkiksi espanjalaisessa tuotannossa käytetään kuitenkin eettisesti ongelmallista siirtolaistyövoimaa.

[muokkaa] Reseptit

• Finfoodin etikkakurkkuresepti
• Kotiliesi-lehden etikkakurkkuresepti

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kasvihuonekurkun ja -tomaatin tarjontaketjut Suomessa MTT. Viitattu 07.10.2007.
2. ↑ Cucumber Wikipedia. Viitattu 07.10.2007.
3. ↑ kotimaisetkasvikset.fi Kotimaiset kasvikset r.y.. Viitattu 07.10.2007.
4. ↑ Senja Arkko, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Veikko Koskinen, Anssi Krannila, Tuovi Miettinen, Veijo Miettinen, Meeri Saario ja Hannele Vainio, Hyvä hyötötarha, WSOY, Porvoo 1995
5. ↑ ^{5,0 5,1} Mikkola, A., 2006. "Kasvihuonekurkun tuotantoketjun ympäristövaatimukset ja niiden vähentämismahdollisuudet", Lahden ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Opinnäytetyö.
6. ↑ Ruokavalion ympäristövaikutukset Vegaaniliitto r.y.. Viitattu 08.10.2007.
7. ↑ KotiMIPS Elintarvikkeet Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 25.07.2008.
8. ↑ http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=602&vl=2004

[muokkaa] Aiheesta muualla