Jälkiuunileipä (Oululainen)
Tuotewiki
| Jälkiuunileipä, Oululainen | |
| EAN koodi: 6411402126009 | |
| Ravintosisältö
100 g
| |
| Energia (kJ) | 1100 kJ |
| Energia (kcal) | 260 kcal |
| Proteiini | 9,1 g |
| Rasva | 2,1 g |
| Hiilihydraatti | 49 g
|
[muokkaa] Käyttö
Oululaisen luomu jälkiuunileipä on samanhintainen kuin Oululaisen tavanomaisesti tuotettu jälkiuunileipä.
[muokkaa] Säilyvyys
[muokkaa] Ravintosisältö
Ainekset: Täysjyväruisjauho (73 %), hiivaleipäjauho, vesi, vehnälese, hiiva ja suola(1,2 %)
[muokkaa] Terveysvaikutukset
Runsaskuituinen, maidoton, laktoositon
[muokkaa] Tuotanto
Oululainen on Fazer Leipomoiden tuote. Oululaisen jälkiuunileipä on vuoden 2003 lahtelainen kaupunkikulttuuriteko. Oululaisen jälkiuunileivän valmistus alkoi Lahdessa vuonna 1947. Jälkiuunileivän juuret ovat päijäthämäläisen Padasjoen kunnan Nyystölän kylässä, Hiekkasaaren perheen Hörhän pientilalla, josta leipäresepti päätyi lahtelaisen Oululaisen Kotileipomon kokeiluun ja käyttöön.
[muokkaa] Energiankulutus
Saksasta tuotu tavanomaisesti viljelty ruis voittaa vastaavan kotimaisen rukiin selvästi, kun vertaillaan niiden tuotantoon ja kuljetuksiin yhteensä kuluvia energiamääriä. Suomalaisella tavanomaisella rukiilla energiankulutus on 5,29 MJ/kg ja saksalaisella tavanomaisella tuontirukiilla 3,27 MJ/kg. Suomalaisella luomurukiilla energiankulutus on 2,87 megajoulea (MJ) tuotettua kiloa (kg) kohti. Viljan kuivaaminen rasittaa suomalaisen rukiintuotannon energiatasetta melko paljon. Sen vaatima energiamäärä on luonnonmukaisessa tuotannossa noin kolmasosa ja tavanomaisessa viljelyssä noin viidesosa kaikesta tuotantoon kuluvasta energiasta. Saksalaisen rukiintuotannon energiataloudellisuutta lisää se, ettei Saksassa viljaa yleensä tarvitse kuivata. [1]
[muokkaa] Materiaalipanos
Kotimaisen ruisleivän keskimääräinen luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR) on 3 kg/kg eli yhden leipäkilon tuottamiseen kuluu 3 kg uusiutumattomia ja uusiutuvia luonnonvaroja. Lisäksi kuluu vettä 111 kg ja ilmaa 0,21 kg yhtä tuotettua leipäkiloa kohti. [2]
[muokkaa] Työ ja sen tekijät
[muokkaa] Reseptit
- RESEPTI 1
- RESEPTI 2
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ SINKKONEN, M. 2001. Tuotantotavan ja -paikan vaikutukset Helsingissä kulutettavan rukiin energiataseeseen. MTT Taloustutkimus. Selvityksiä 15/2001: 34 p.
- ↑ KotiMIPS Elintarvikkeet Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 25.07.2008.

